Search
Close this search box.

Saida Mak Teknolojia Dijitál

Teknolojia dijitál mak instrumentu ida-ne’ebé la uza tan ema nia kbiit, maibé sistema operasaun automatiku ho sistema komputadór. Tuir loloos, teknolojia dijitál mak sistema kalkulasaun super-fast ida-ne’ebé prosesa informasaun hotu-hotu hanesan valór numeriku..

Teknolojia dijitál mak instrumentu ida ho sistema komputadór. Iha jerál, teknolojia bele interpreta hanesan siénsia ida-ne’ebé relasiona ho instrumentu ka mákina sira ne’ebé kria hodi fasilita rezolve problema ka servisu lor-loron nian. Tanba ne’e hein katak teknolojia dijitál sira-nia prezensa bele fó influénsia di’ak ba moris.

Prezensa teknolojia dijitál iha influénsia boot iha ema nia moris loroloron nian. Kuaze fiar katak agora ema hotu mós depende ba teknolojia dijitál. Tanba razaun mak loron-loron ita presiza teknolojia atu hala’o ita-nia atividade loroloron nian.

Entaun, saida mak teknolojia digitál no saida mak ninia benefísiu ba ita nia moris lor-loron.

Teknolojia Digitál maka Intrumentu ho Sistema Komputerizadu

Teknolojia digitál iha ita nia moris lor-loron

Teknolojia mai husi liafuan Yunani technologia ne’ebé signifika espesialidade no koñesimentu. Inisialmente teknolojia ne’e limitadu de’it ba sasán tangivel sira hanesan instrumentu ka mákina. Maski nune’e, teknolojia ne’e dezenvolve maka’as ona, inklui teknolojia dijitál.

Teknolojia dijitál mak inovasaun ida no rezultadu husi dezenvolvimentu kriador sira-nian. Teknolojia dijitál fornese fasilidade másimu ba ema atu kumpre sira-nia nesesidade oioin.

Teknolojia dijitál mak sistema kalkulasaun lalais ida-ne’ebé prosesa informasaun iha forma kódigu dijitál ka valór numeriku. Molok halo prosesu, sensór sira sei presiza atu transforma informasaun reál ba kódigu dijitál. Husi rezultadu husi prosesu dadus dijitál, informasaun ne’e sei hatudu iha telemovel.

Ezemplu ida kona-ba teknolojia dijitál mak teknolojia komunikasaun. Teknolojia dijitál ida-ne’e bele dehan katak la bele haketak husi ema. Kuaze loron-loron, ema iha ligasaun ho teknolojia komunikasaun nian.

Ezemplu teknolojia dijitál hanesan ne’e mak telemovel, tablet, laptop, televizaun, rádiu, no seluk tan.

Benefísiu Teknolojia Dijitál

Iha benefísiu barak husi teknolojia digitál, ida mak kustu manutensaun ki’ik liu no iha tipu ne’ebé variadu husi sistema komunikasaun ne’ebé disponivel no bele uza. Aleinde, iha benefísiu ne’ebé husi teknolojia digitál, inklui:

Setór Informasaun

Ho teknolojia digitál, ita bele uza teknolojia ne’ebé variadu ho di’ak liu. Iha kazu ida-ne’e, benefísiu husi teknolojia dijitál mak ita bele komunika ho fasilidade no lalais iha distánsia naruk sira, nune’e mós ho nasaun estranjeiru sira.

To’o agora, ita bele sente fasil atu komunika liuhusi média sosiál liuhusi telemovel ba ema hotu iha mundu.

Setór Banku

Benefísiu husi teknolojia digitál bele ita sente iha Setór Banku. Agora, depózitu no foti osan bele ita halo via online deit. Nu’udar teknolojia informasaun, ita la persiza fadigadu atu depózitu no foti osan iha oras servisu.

Aleinde ne’e, iha mós mákina barak husi ATM no depositu osan ne’ebé ita bele hetan iha sidade nia fatin hotu-hotu ho servisu la para oras 24. Ida-ne’e bele salva tempu no osan.

Setór Saúde

Benefísiu teknolojia dijitál iha setór saúde. Ita bele dehan katak teknolojia ne’e instrumentál tebes atu hadi’a jestaun iha klínika ka ospitál sira. Se iha tempu uluk rejistu kona-ba pasiente nia istória médiku hakerek de’it iha arkivu ida, agora rejistu mós halo no arkiva iha komputadór.

Iha kazu ida-ne’e, benefísiu husi teknolojia dijitál mak sei halo fasil ba ofisiál sira atu hatene lalais kona-ba pasiente sira-nia rejistu médiku. Rejistu médiku bazeia ba komputadór ne’e inklui dadus klínika pasiente nian husi rezultadu ezaminasaun ka rezultadu laboratóriu husi doutór.

Setór Edukasaun

Benefísiu teknolojia dijitál mós bele sente iha área edukasaun. Hamutuk ho dezenvolvimentu teknolojia, ita bele aproveita média internét hodi aumenta koñesimentu no koñesimentu ne’ebé ita la bele hetan iha livru sira.

Aleinde ne’e, iha kazu rejistu eskola nian, ne’ebé antes ne’e tenke mai diretamente ba eskola ne’ebé hakarak, agora hahú implementa rejistu online ne’ebé konsidera hanesan poupa tempu no efisiente liu.

To’o agora iha universidade sira ne’ebé fornese fasilidade hanorin no aprendizajen ne’ebé dook. Liu husi internét, ita bele liga ho dosente sira la presiza hasoru malu.

Setór Negósiu

Benefísiu teknolojia dijitál mós bele sente iha mundu negósiu nian. Ema ne’ebé envolve iha mundu negósiu nian sei hetan benefísiu barak, ida-ne’ebé mak hanesan aumentu iha lukru. Negósiu sira ne’ebé hala’o sira-nia negósiu online sei sente ida-ne’e.

Ho de’it sasán kapitál no kuota, ita bele hahú negósiu ida husi uma. Klaru katak ida-ne’e bele salva kustu no mós hamenus kustu operasionál sira.

Tags

Share this post:

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Scroll to Top